maanantai 2. lokakuuta 2017

Maanantai

Työseurantaa taas vähäsen. Olisin aamulla saanut ruhtinaallisesti nukkua kuuteen saakka, mutta viiden maissa työasiat tulivat taas ilkkumaan sängynlaidalle. Sitten vain luovutin, tein pari kotihommaa ja laitoin työaikalaskurin päälle 5:39.




Eilen oli hieman rauhallisempi päivä ja oman ajan lisäksi koitin vähän siivota edellisen viikon jälkiä sekä ladata akkuja, mutta kaaos näyttää tänä aamuna paljon pahemmalta kuin edellisenä iltana. Vaikka sain eilen työlistaani lyhennettyä yhdellä tehtävällä, tänään kukonlaulun aikaan putkahti jo kaksi uutta tilalle. 

Loppuvuodelle työlistassa olisi nyt 162 tehtävää ja tälle päivälle näistä osuu 84. Tänään on SEKKin työläisten ensimmäinen pakkolomapäivä ja aamupäivällä pitää päättää, miten tästä kolmen kuukauden pakkolomasta itse selviän ja kenen kanssa. #suomi100 #100satakuntalaista leffoja on vielä 65 tekemättä ja julkaisematta, eikä nyt maanantai aamusella ole yhtään täysin valmista. 

Päivän kovana tavoitteena on kuitenkin lyhentää epätoivoista työlistaa muutamalla tehtävällä ja huomenna toisella mokomalla lisää. 

Viime viikon työaikalaskuri näyttää työviikon pituudeksi 83 tuntia ja 2 minuuttia. SEKKin pakkolomat eivät ainakaan minun tilannetta helpota, työviikko ei tästä paljoakaan lyhene tälläkään viikolla, toiselle ohjaajalle olisi kokopäivätyötä tarjolle, vaan ei palkkaa. 

Eipä itku markkinoilla tänäänkään auta. Tänään pitää puskea ensin työhuoneen hämyssä kaikkea mitä ehtii ja sitten aamusella SEKKiin ihmettelemään, onko uppoavaan laivaan jäänyt yhtään harjoittelijaa auttamaan tässä epätoivoisessa tilanteessa. 

Tänään ei onneksi ole ryhmiä, josko tästä nyt jotain tolkkua päivään saisi, kun saa omalla aikataululla puskea.


Iltarapsalla


Eipä mennyt sitten aamukaan niin kuin Strömsöössä. 35 päivän työputki alkaa painaa säsymyksenä ja unohduksina. Kun piti lähteä SEKKiin, niin lompakko oli hukassa ja tätä piti sitten etsiä melkein puolitoista tunita pitkin Poria. Löytyihän se, mutta ei tänään kyllä oikea käsi oikein enää tiedä, mitä vasen tekee.

SEKKissä sitten katsottiin kahden harjoittelijan ja yhden palkattoman ohjaajan kanssa, miten tästä pakkolomakaudesta oikein selvitään. Tehtiin työnjakoa ja näyttää, että ainakin tämä viikko selvitään jotenkin.

Aamupäivän puskemisen jälkeen pysäytin työaikalaskurin 12:01. Käytiin paremman puoliskoni kanssa syömässä ja päikkäreillä, joten kyllä tämä vanha dieselkone sitten taas lähti käyntiin työaikalaskurin mukaan 14:48.

Päivän päätehtävänä oli tehdä #suomi100 #100satakuntalaista elokuva 36/100. Editoin Matiaksen aloittamaa Köyliön juttua ja välillä koitin vasemmalla kädellä saada kaikkea muuta keskeneräistä pois käsistä.

Lopulta sitten iltasella sain valmiiksi tämän.


Tämä oli vielä helppo, kun oli hyvä esityö tehtynä, mutta huomisen elokuvasta lähtien nämä Suomi 100 leffat kyllä tietävät aika tuskaisia päiviä, kun mitään selkeästi valmista ei vielä ole, keskeneräisiä rääpimisiä työpöydällä on kyllä kuutisenkymmentä.

Työpäivällä näyttää olevan työaikalaskurin mukaan pituutta taas 13 tuntia, mutta päivän saldo on kyllä aika murheellinen. Aloitin päivän purkamalla 162 tehtävän työlistaa, mutta vain yhden tehtävän sain tehtyä ja yksi uusi putkahti tilalle. 

Huomenna taas taitaa jatkua työpäivä murmelina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti